lauantai 27. huhtikuuta 2019

Kukkakimppu ja sen paketointi japanilaisittain


Teimme muutaman keskenään samanlaisen kukkakimpun, jotka olivat menossa erään koulun opettajille kiitokseksi kuluneesta lukukaudesta. Kimpun tyyli oli ilmava ja rento ja siinä käytettiin enimmäkseen kukkia eikä niin paljoa välivihreitä.

Japanissa kimppujen yleisin muoto on samankaltainen kuin Suomessa surukimppujen. Taaemmas asetellaan pidemmät materiaalit ja niiden eteen asteittain lyhenevät. Varret muodostavat spiraalin tuttuun tapaan. Muotoon on syynsä: Täällä kimppu ojennetaan kukat saajaan päin (vrt. Suomessa pystyasennossa).







Myöskin pakkaaminen poikkeaa kotimaisesta tyylistä. Japanilaiset ovat mestareita paketoimaan asioita kauniisti, mutta myös ylipakkaavat kaiken joka taas ei edusta ekologista ajattelua.

Tässä kohtaa täytyy esitellä tuote, jota ei Suomesta taida olla saatavilla, mutta on täällä yleinen kukkakaupoissa. Tämä on leikkoja pakattaessa käytetty kosteutusgeeli. Pieneen muovipussiin laitetaan geeliä ja pussi suljetaan teipillä tiiviisti varsien ympärille. Kukat saavat tästä tarvitsemansa veden. Geelin hyöty on se, ettei kosteata paperikerrosta tarvita ja geeli pysyy pussissa hyvin vaikka kimppua pitäisi ylösalaisin.








Pakkaaminen jatkuu kuitukangaskerroksella, joka valitaan tietenkin kimpun värin mukaan. Kuitukangas asetellaan mukailemaan kimpun muotoja takaa pitkäksi ja edestä lyhyeksi. Eteen jää halkio. Tarkoitus on, että kukat näkyvät hyvin mutta muovipussi ja varret (tai osa niistä) peittyvät. Kuitukangas sidotaan kuminauhalla, ja sen päälle tulee vielä sellofaanikerros samaan tyyliin mutta teipillä kiinnittäen. Lopuksi varsien ympärille laitetaan koristenauha. Koristenauha valmistellaan muotoilemalla se halutunlaiseksi ja kiinnittämällä metallilangalla varsien ympäri.










Tällainen paketointi riittää näillä seuduilla oikeastaan ympäri vuoden, sillä talvellakaan harvemmin lämpötila laskee miinuksen puolelle. Pohjoisemmalla huomattavasti kylmemmällä Hokkaidon saarella uskoisin käytettävän päällä lisäkerroksia paperia.



Teetätin täällä myös kotini lähellä floristilla rennon kukkakimpun ystävälleni. Taustalla oli ajatus nähdä tavallisen floristin työskentelyä Japanissa. Valitsin valkoisen freesian ja persikan sävyisen oksaneilikan pääkukiksi. Floristi ehdotti ympärille lisäksi pensasangervoa, ja se sopikin siihen mainiosti. Pakatessaan tämä floristi ei käyttänyt edellämainittua geeliä, vaan laittoi kosteuspaperin ja vettä. Kuitukankaan ja nauhan värit sai asiakas valita itse. Lopuksi kuljetuksen ajaksi kimppua suojaamaan tuli vielä ylhäältä avoin kerros paperia ja muovipussi jossa sen sai kantaa. En osaa vielä sanoa toimitaanko näin muissakin kukkakaupoissa, varmaan tapoja on useita. Otin kimpusta kuvat, ja tältä lopputulos näytti.





perjantai 19. huhtikuuta 2019

Kirsikankukkien loistoa


Reilu viikko sitten alkoi sakuroiden sesongin huippu lähestyä loppuaan. Olen päässyt kiertelemään muutamissa Tokion upeimmista hanamipaikoista, ja ajattelin jakaa teille muutaman kuvan tästä tärkeästä ajanjaksosta, joka jaksaa ihastuttaa loputtomasti niin paikallisia kuin matkalilijoitakin.




Yoyogipuisto





Tämä valtava puisto sijaitsee Harajukun ruuhkaisten teinimuotikatujen kupeessa. Puiston vieressä on myös kuuluisan Meiji-temppelin alue. Voit kävellä tunnelmasta täysin päinvastaiseen viidessä minuutissa (tai ainakin teoriassa voisit elleivät Harajukun aseman ympäristön ruuhkat olisi niin pahoja). Yoyogi on myös kuuluisa siellä pyörivästä porukasta jotka ovat pukeutuneet Elviksiksi, mutta tällä kertaa käydessä heitä ei näkynyt. Googlaamalla löytyy kyllä kuvamateriaalia ja jokunen youtubevideokin heistä tanssimassa.



Ueno











Uenopuisto on myöskin kookas ja suosittu paikka hanamin viettoon. Puiston alueella on muutama museo sekä Uenon eläintarha, jonka vuoksi koko alueen tunnusmerkki ja maskotti on panda. Japanissahan monesti kaupungeilla ja yrityksillä on oma maskotti, joka sitten esiintyy erilaisissa tapahtumissa ja on mukana esitteissä ja mainoksissa. Hanamin aikaan puistossa on erilaisia myyntikojuja ja järjestettyä ohjelmaa. Tällä kertaa en ehtinyt jäädä tutkimaan niitä paremmin, sillä olin matkalla ikebananäyttelyyn.



Meguro










Meguron kaupunginosassa sijaitsevan kanavan reunamat ovat täynnä toinen toistaan upeampia kirsikkapuita. Alue koristellaan sesongin ajaksi lyhdyin, jotka valaisevat kauniisti pimeällä ja lisäävät hieman tunteja kukkaloiston iltaiseen ihailuun. Kanavan yli menevät sillat ovat täynnä ihmisiä ottamassa valokuvia vaaleanpunaisista puista. Alueella on myös sesongin aikana väliaikaisia ruokakojuja, joista voi ostaa grillattuja syötäviä ja juotavaa mukaan kävelylle. Normaalisti Japanissa ei kadulla kävellessä syödä, mutta hanamin aika on juhla joka tekee tähän sanomattomaan sääntöön poikkeuksen.



Näiden edellämainittujen paikkojen lisäksi on paljon muitakin hyviä alueita ihailla sakuroita. Kirsikkapuita on lähestulkoon kaikkialla, joten vaikka et menisikään mihinkään tiettyyn paikkaan niitä katsomaan, niin et voi estyä niitä silti näkemästä. Tässä on vielä muutama kuva parista muusta sellaisesta paikasta.






Tokion aseman läheisyydessä Ginzassa on katu, jota reunustavat valkoisena kukkivat kirsikkapuut muodostavat upean kujan joka jatkuu silmänkantamattomiin.





Tässä näkyvät Hibiyapuiston sakurat, joiden kukinnan hiljalleen alkamisesta laitoinkin jossain aiemmassa postauksessa kuvan.










Shinjukun vilkkaimman yöelämän keskuksesta Kabukichosta löytyvällä Hanazonon shintolaispyhätön alueella olivat sakurat parhaillaan.


Vaikka tällaisten sakuroiden aika onkin tältä erää ohi, niin näinä päivinä alkaa olla loistossaan toisenlainen sakura, botanzakura. Botan tarkoittaa pionia, ja tämän puun kukat muodostavatkin pyöreitä ryppäitä. Ehkä saan sellaisestakin vielä jossain kohtaa napattua kuvan.



perjantai 12. huhtikuuta 2019

Ota Flower market

Olin lukenut Suomessa ollessani Tokion suuresta (Japanin suurimmasta) Otan kukkatukusta. Japanin ollessa kyseessä en epäillyt hetkeäkään etteikö paikka olisi maaginen kasvivalikoimineen, tuoksuineen ja väreineen. Toivoin salaa että meillä olisi asiointia sinne harjoittelupaikkani kanssa. Haaveilu loppuikin yllättävän lyhyeen, kun kuulin ensimmäisellä työharjoitteluviikolla että olisimme menossa sinne pian. Edes aikataulussa häämöttävä aamulla neljän jälkeen herääminen ei tuntunut pahalta kun tiesi mihin on tuolloin pääsemässä.

Yrityksellä on pienen pieni pakettiauto, jolla lähdimme neljän hengen voimin kohti Otaa. Aikaisella lähdöllä vähensimme matka-aikaa noin puolella, ja tälläkin tavoin siihen meni noin tunti. Tokion keskustan läpi ajelu ei tapahdu ihan hetkessä ruuhkattomanakaan aikana.





Perille päästyämme astuimme sisään valtavaan halliin. Ovet ovat avoinna kaikille, mutta ostoksia voi tehdä vain jos on alan yrityksen lupapaperit. Kukkamarketti avaa ovensa aamulla seitsemältä ja sulkee ne päivästä riippuen kello 10 tai 13, mutta sisällä tapahtuva huutokauppa kestää vain reilun tunnin avauksesta. Huutokaupasta ostetaan suurempia eriä kukkia, joten pienet kukkakaupat eivät sieltä yleensä tee hankintojaan. Sen sijaan huutokaupan kyljessä olevat useat tukkumyyjät toimivat välikätenä pienempiä määriä ostettaessa.









Tukkukauppojen valikoima oli uskomaton! Otaan saapuu myyntiin kukkia kaikkialta Japanista (jossa niitä kasvatetaan paljon itse), muista Aasian maista sekä myös muualta maailmalta kuten esimerkiksi Hollannista.


Kympidejä (Cympidium)



Morsiusharson (Gypsophila paniculata) värjättyjä vaihtoehtoja










Ilmakasvit ovat tällä hetkellä suosiossa myös Japanissa








Kumin tyttären Linon kanssa pohtimassa valikoimaa



Japanilaiset ovat erittäin tarkkoja laadusta, ja sen huomasi tarkastellessaan kukkia. Niin virheettömiä saa varmasti muualta hakea.






Huutokauppa oli mielenkiintoista sivusta seurattavaa. Myyjät huutelivat liukuhihnojen vieressä vilauttaen erilaisia kukkia laatikoista ja pakkauksista ilmaan ja ostajat katsomossa painelivat napeilla tarjouksia jotka ilmestyivät näytöille kauppiaiden yläpuolelle. Huudettuun laatikkoon printtautui tarra jossa oli ostajan tiedot ja ne lähetettiin liukuhihnaa pitkin matkaan eteenpäin. Kaikki tapahtui hurjaa vauhtia ja voisin hyvin kuvitella itse lähteväni tuolta tyhjin käsin ihmetellen joko ne loppuivat.




Jotta pääsisitte tunnelmaan mukaan tässä teille pieni videopätkä tilanteesta!





Japanilaiset ovat myös ahkeria jalostamaan kukkia, eli markkinoille tulee jatkuvasti uusia värejä ja toistaan kestävämpiä kasveja. Hallin toisessa kerroksessa, josta oli kulku huutokauppaan, oli myös esillä joidenkin kasvattajien uusia väriluomuksia, joista sai äänestää suosikkiaan.




Metallinhohtoiset perhoskämmekät (Phalaenopsis)



Moniväriset neilikat ilmeisesti saadaan aikaan ruiskuttamalla väriä piikillä varren sisälle. Värit oli nimetty herkullisesti, kuten "mansikkamaito" tai "trooppinen sateenkaari".


Näytillä oli myös uudenlainen krysanteemi jonka terälehdet olivat kuin kukkia itsessään

Kaiken kaikkiaan päivä oli todella opettavainen ja antoisa. Kuulemma näitä reissuja tulee useamminkin, jolloin pääsen hyvin seuraamaan sesongin mukana vaihtuvia kukkia. Jos joskus pääsette matkustamaan Japaniin, niin tämä paikka on kyllä käymisen arvoinen niin alan ihmisille kuin muillekin.





maanantai 8. huhtikuuta 2019

Tilaustyö: Kukka-asetelmat haudalle

Asiakas oli tilannut Linokasta kaksi kukka-asetelmaa, yhdet haudan molemmin puolin. Teimme asetelmat Linon, Kumin tyttären kanssa joka on myöskin yrityksessä töissä. Toteutimme molemmat oman asetelmamme yhtä aikaa peilikuvana toisiinsa nähden. Työ täytyi saada valmiiksi ripeällä aikataululla, joten tällä kertaa en ehtinyt ottaa kuvia välivaiheista. Olimme kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen.




Leikkomateriaaleina käytimme valkoista liljaa (Lilium orientalis), krysanteemia (Chrysanthemum x grandiflorum), tuoksuhernettä (Lathyrus odoratus), pensasangervoa (Spiraea cantoniensis), isoleijonankitaa (Antirrhinum majus) ja vihreää lumipalloheisiä (Viburnum opulus ’Roseum’).





Krysanteemi on Japanissa yleinen hautajaiskukka. Täällä oli juuri muistopäivä esi-isille ja edesmenneille sukulaisille, ja kaikista ruokakaupoista sai ostettua pieniä krysanteemikimppuja. Kimput (tai oikeastaan niput) olivat edullisia ja yleensä väriltään kirjavia.



Lähikauppani pienet krysanteemikimput maksoivat 322
jeniä eli noin 2,60 euroa. Japanissa hinnat ilmoitetaan yleensä
alvittomana joten kyltissä näkyy alhaisempi hinta 299 jeniä.

Eräänä sunnuntaina kävin täällä myös pienellä opastetulla temppelikierroksella. Kierroksen aikana kiinnitin huomiota myös siihen kuinka alueella oli käytetty kukkia. Temppelin haudan kukista suurin osa oli kaiken kokoisia ja värisiä krysanteemeja.


Zojojin buddhalaisen temppelin alueella on
haudattuna Edo-kaudella hallinneen
Tokugawa-shogunaatin 6 jäsentä.