Teimme muutaman keskenään samanlaisen kukkakimpun, jotka olivat menossa erään koulun opettajille kiitokseksi kuluneesta lukukaudesta. Kimpun tyyli oli ilmava ja rento ja siinä käytettiin enimmäkseen kukkia eikä niin paljoa välivihreitä.
Japanissa kimppujen yleisin muoto on samankaltainen kuin Suomessa surukimppujen. Taaemmas asetellaan pidemmät materiaalit ja niiden eteen asteittain lyhenevät. Varret muodostavat spiraalin tuttuun tapaan. Muotoon on syynsä: Täällä kimppu ojennetaan kukat saajaan päin (vrt. Suomessa pystyasennossa).
Myöskin pakkaaminen poikkeaa kotimaisesta tyylistä. Japanilaiset ovat mestareita paketoimaan asioita kauniisti, mutta myös ylipakkaavat kaiken joka taas ei edusta ekologista ajattelua.
Tässä kohtaa täytyy esitellä tuote, jota ei Suomesta taida olla saatavilla, mutta on täällä yleinen kukkakaupoissa. Tämä on leikkoja pakattaessa käytetty kosteutusgeeli. Pieneen muovipussiin laitetaan geeliä ja pussi suljetaan teipillä tiiviisti varsien ympärille. Kukat saavat tästä tarvitsemansa veden. Geelin hyöty on se, ettei kosteata paperikerrosta tarvita ja geeli pysyy pussissa hyvin vaikka kimppua pitäisi ylösalaisin.
Pakkaaminen jatkuu kuitukangaskerroksella, joka valitaan tietenkin kimpun värin mukaan. Kuitukangas asetellaan mukailemaan kimpun muotoja takaa pitkäksi ja edestä lyhyeksi. Eteen jää halkio. Tarkoitus on, että kukat näkyvät hyvin mutta muovipussi ja varret (tai osa niistä) peittyvät. Kuitukangas sidotaan kuminauhalla, ja sen päälle tulee vielä sellofaanikerros samaan tyyliin mutta teipillä kiinnittäen. Lopuksi varsien ympärille laitetaan koristenauha. Koristenauha valmistellaan muotoilemalla se halutunlaiseksi ja kiinnittämällä metallilangalla varsien ympäri.
Tällainen paketointi riittää näillä seuduilla oikeastaan ympäri vuoden, sillä talvellakaan harvemmin lämpötila laskee miinuksen puolelle. Pohjoisemmalla huomattavasti kylmemmällä Hokkaidon saarella uskoisin käytettävän päällä lisäkerroksia paperia.
Teetätin täällä myös kotini lähellä floristilla rennon kukkakimpun ystävälleni. Taustalla oli ajatus nähdä tavallisen floristin työskentelyä Japanissa. Valitsin valkoisen freesian ja persikan sävyisen oksaneilikan pääkukiksi. Floristi ehdotti ympärille lisäksi pensasangervoa, ja se sopikin siihen mainiosti. Pakatessaan tämä floristi ei käyttänyt edellämainittua geeliä, vaan laittoi kosteuspaperin ja vettä. Kuitukankaan ja nauhan värit sai asiakas valita itse. Lopuksi kuljetuksen ajaksi kimppua suojaamaan tuli vielä ylhäältä avoin kerros paperia ja muovipussi jossa sen sai kantaa. En osaa vielä sanoa toimitaanko näin muissakin kukkakaupoissa, varmaan tapoja on useita. Otin kimpusta kuvat, ja tältä lopputulos näytti.
Olet havainnoinnut mielenkiintoisesti kukkapakettien muotoa ja pakkaamista. Todellakin, ei ole tullut mieleen, että kaikkialla kukkakimput eivät ole kuten Suomessa ja ojenneta saajalleen pystyssä! Monia vaiheita siellä on kimpun pakkaamisessa ja kieltämättä tulee mieleen ylipakkaaminen. Eikö tuon sellofaanin voisi hyvin jättää pois vai mikä lienee perustelu sille, että sitä pitää laittaa, mahdollinen sade ehkä tms? Tai vain tapa.
VastaaPoistaHyvä kysymys, veikkaan että se on totuttu tapa saada viimeistellyn näköinen tuote. Täällä ei muutenkaan olla mielestäni aivan samalla tasolla kestävän kehityksen ajattelun kanssa kuin Suomessa. En ole oikein perillä kuinka asiat ovat ns. päättäjätasolla, mutta ainakaan tavallisten kansalaisten keskuudessa se ei tunnu samanlaiselta polttavalta puheenaiheelta kuin Suomessa. Voin loppukesästä sitten kertoa koululla tarkemmin kuinka täällä hoidetaan kierrätystä.
VastaaPoista